Taija Myyrä - Mielipiteet

Rakentava keskustelu vie kuntaa eteenpäin

Kunnan päätöksenteon tulee perustua avoimuuteen, yhteistyöhön ja kuntalaisten etuun – ei henkilökohtaisten ristiriitojen julkiseen vatvomiseen. Savitaipaleen päättäjien keskinäinen kiistely ja mielipidepalstoilla käytävä nokittelu eivät palvele kuntalaisia eivätkä vahvista kunnan mainetta houkuttelevana paikkana asua, yrittää tai investoida.

Päätöksenteossa on luonnollista, että näkemykset eroavat. Eri mieltä saa ja pitääkin olla, mutta erimielisyyksien käsittelyyn tarvitaan rakentavaa otetta ja toisten mielipiteiden kunnioittamista. Julkinen riitely ei vahvista luottamusta päättäjiin – päinvastoin, se rapauttaa uskoa siihen, että kunnan asioita hoidetaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Lähellä on esimerkkejä siitä, mihin huono päätöksentekokulttuuri voi johtaa. Luumäellä kunnanjohtajan irtisanominen on edennyt hallinto-oikeuteen, ja Lemillä kunnanjohtaja on irtisanoutunut ristiriitojen vuoksi. Savitaipaleella tilanne on vielä parempi, mutta jos julkinen kinastelu jatkuu, se voi vaikuttaa negatiivisesti kunnan vetovoimaan ja päätöksenteon toimivuuteen.

Aina vaalien alla tilanteet kärjistyvät, ja poliittinen keskustelu muuttuu helposti henkilökohtaiseksi. Tämä on ymmärrettävää, mutta juuri silloin korostuu päättäjien vastuu pitää keskustelu asiassa ja osoittaa, että heillä on kyky tehdä yhteistyötä myös vaalien jälkeen.

Savitaipaleella on paljon potentiaalia, erityisesti matkailun kehittämisessä ja yrittäjyyden tukemisessa. Saimaan läheisyys ja alueen luontomatkailun mahdollisuudet ovat merkittävä voimavara, jota voidaan hyödyntää kunnan elinvoiman vahvistamisessa. Samalla yrittäjyyden edistäminen on yksi parhaista keinoista luoda työpaikkoja ja varmistaa kunnan taloudellinen kestävyys.

Kunnan hyvä imago vaatii päättäjiltä kykyä keskustella asioista asiallisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kuntapolitiikan tehtävä on edistää koko kunnan hyvinvointia – ei asettaa päättäjiä toisiaan vastaan. Nyt on aika kääntää katse tulevaisuuteen ja toimia niin, että Savitaipale tunnetaan yhteistyökykyisestä, yrittäjäystävällisestä ja vastuullisesta päätöksenteosta.

Taija Myyrä, hyvän hallinnon edistäjä ja virkanainen

Työrauha ja rakentava yhteistyö Luumäen kunnan menestyksen edellytyksenä

Kunnan päätöksenteon on perustuttava avoimuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja rakentavaan yhteistyöhön. Kunnanjohtajan ja päättäjien yhteinen tavoite on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen – ja se onnistuu vain, jos ilmapiiri on luottamusta ja työrauhaa tukeva.

Tuore tilanne, jossa kunnanjohtaja on irtisanottu ja asia on edennyt hallinto-oikeuteen, ei ole omiaan vahvistamaan kunnan mainetta houkuttelevana työ- ja asuinpaikkana.

Juuri nyt on tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyön ja kunnan kehittämisen uudelleensuuntaamiseen. Puoluerajoja ylittävä yhteistyö on välttämätöntä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi pienellä paikkakunnalla!

Päätöksenteossa on luonnollista, että näkemykset vaihtelevat, mutta erimielisyydet on kyettävä käsittelemään asiallisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Kun uutta kunnanjohtajaa haetaan, Luumäellä on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, että se panostaa hyvään hallintoon ja toimivaan päätöksentekokulttuuriin. Selkeä työnjako, avoin vuorovaikutus ja toisiaan arvostava työskentelytapa ovat avainasemassa paitsi houkuttelevan hakijajoukon saamiseksi myös koko kunnan vetovoiman kehittämiseksi.

On aika rakentaa uutta, myönteistä henkeä, jossa kunnan kehittäminen nousee keskiöön ja jossa jokainen päättäjä ja viranhaltija voi tehdä työtään ilman pelkoa henkilökohtaisista ristiriidoista. Kunta ei voi menestyä ilman yhteistä suuntaa – ja sen luominen on kaikkien vastuulla.

Taija Myyrä, hyvän hallinnon edistäjä, julkishallinnon asiantuntija ja virkanainen

Työrauha ja rakentava yhteistyö Lemin kunnan menestyksen edellytyksenä

Tuore tilanne, jossa kunnanjohtaja on irtisanoutunut erimielisyyksien seurauksena, ei ole omiaan vahvistamaan kunnan mainetta houkuttelevana työ- ja asuinpaikkana. Juuri nyt on tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyön ja kunnan kehittämisen uudelleensuuntaamiseen.

Päätöksenteossa on luonnollista, että näkemykset vaihtelevat, mutta erimielisyydet on kyettävä käsittelemään asiallisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Olen nähnyt ja kuullut monenlaisia julkishallinnossa olevia ristiriitatilanteita ja työkseni ollut tukemassa kunnan johtoa. Tiedän, että tilanne ei ole mahdoton, mutta korjaantuakseen se vaatii nyt paljon oikeansuuntaista työtä. Puoluerajojen yli täytyy pystyä tekemään jatkossakin hyvää yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kun uutta kunnanjohtajaa haetaan, kunnalla on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, että se panostaa hyvään hallintoon ja toimivaan päätöksentekokulttuuriin. Selkeä työnjako, avoin vuorovaikutus ja toisiaan arvostava työskentelytapa ovat avainasemassa paitsi houkuttelevan hakijajoukon saamiseksi myös koko kunnan vetovoiman kehittämiseksi.

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Leminkirjavassa 21.2.2025

Taija Myyrä, hyvän hallinnon edistäjä, julkishallinnon asiantuntija ja virkanainen

Hillotolpat eivät saa ohittaa osaamista – päätöksenteon on palveltava kansalaista

Kun julkista sektoria johdetaan, tärkeintä on vaikuttavuus, tehokkuus ja palvelun laatu – ei se, kuka pääsee parhaalle hillotolpalle.

Suomalaisessa politiikassa on vuosien saatossa nähty liian monta esimerkkiä siitä, miten hyvätpalkkaiset virat ja johtotehtävät on jaettu poliittisin perustein tai "oman kylän pojille", eikä välttämättä aina osaamisen tai ansioiden pohjalta. Tämä ei ole vastuullista julkisten varojen käyttöä eikä kansalaisten etu.

Hyvinvointialueet, kunnat ja valtionhallinto tarvitsevat osaavia johtajia, jotka tuovat tuloksia ja pitävät huolta palveluiden laadusta. Emme voi hyväksyä sitä, että poliittinen tausta painaa enemmän kuin kyky tehdä työnsä hyvin.

Kokoomuksessa uskomme siihen, että johtaminen on ammattitaito, ei palkinto. Jos haluamme kestävän julkisen talouden ja parempia palveluita, meidän on uskallettava vaatia tuloksia ja vastuullisuutta myös rekrytoinneissa ja hyvinvointialueilla.

Vaalit ovat hetki vaikuttaa siihen, millaista päätöksentekoa alueellamme tehdään. Äänestetään avoimuuden, osaamisen ja vastuullisuuden puolesta – ei hillotolppien tai sisäpiirien hyvänveliverkostojen.

Taija Myyrä, Aluevaaliehdokas (Kok.) Lappeenranta

Teiden auraus sujuvammaksi – otetaan oppia Rovaniemeltä

Lappeenrannan katujen talvikunnossapito herättää keskustelua joka vuosi. Auraus on monin paikoin hidasta ja työn jäljessä on parantamisen varaa. Lumivallit tukkeuttavat pihojen sisäänkäynnit, risteykset ovat vaarallisia ja pienemmät tiet jäävät usein huonolle hoidolle. Nyt olisi aika uudistaa käytäntöjä ja ottaa oppia Rovaniemeltä.

Rovaniemellä on siirrytty malliin, jossa kaupungin alueet on jaettu suoraan palveluntarjoajille ilman monimutkaisia alihankintaketjuja. Tämä vähentää välikäsiä, nopeuttaa työn toteutusta ja parantaa työn laatua. Kun vastuullinen urakoitsija on suoraan yhteydessä kaupunkiin, vältytään turhalta byrokratialta ja voidaan reagoida nopeammin muuttuvaan säätilanteeseen.

Toinen keskeinen parannuskeino olisi asettaa aurausurakoille tiukemmat kriteerit jo kilpailutusvaiheessa. Erityisesti pihateiden pistojen ja risteysalueiden siistiminen on huomioitava osana palvelusopimuksia. Tällä hetkellä asukkaat joutuvat usein itse kaivamaan kulkuväylänsä auki, kun aura jättää korkeat lumivallit sisäänkäyntien eteen. Tämä on kohtuutonta erityisesti liikuntarajoitteisille, vanhuksille ja kiireisille lapsiperheille.

Hyvin hoidettu auraus ei ole vain mukavuuskysymys – se on myös turvallisuuskysymys. Liukkaat risteykset ja huonosti auratut tiet lisäävät onnettomuusriskiä niin jalankulkijoille kuin autoilijoille. Jos haluamme, että Lappeenranta on asukkailleen toimiva ja turvallinen talvikaupunki, on teiden kunnossapitoon panostettava kunnolla.

Kaupungin päättäjien on nyt aika toimia. Rovaniemellä on löydetty ratkaisu, joka toimii – miksei Lappeenrannassa voisi tehdä samoin?

Hyvinvointialueiden säästöt on tehtävä viisaasti

Hyvinvointialueiden taloustilanne on haastava, ja säästöjä on löydettävä. Mutta niitä ei voi enää tehdä henkilöstön tai asiakkaiden selkänahasta. Hoitajamitoituksia on jo venytetty äärimmilleen, työkuorma kasvanut ja palveluiden laatu paikoin heikentynyt. Tämä ei ole kestävä tie.

On aika siirtää katse rakenteisiin ja prosesseihin. Toimintaa on tehostettava niin, että palvelut pysyvät laadukkaina ja turvallisina, mutta samalla turhat byrokraattiset mutkat suoristetaan. Kustannusvaikuttavat palvelut ovat tässä avainasemassa. Laadukkaasti ja vaikuttavasti järjestetty palvelu ei ole menoerä, vaan investointi hyvinvointiin ja pitkällä aikavälillä myös säästöihin.

Työelämän laadulla ja henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys palveluiden laatuun. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa paremmin, tekee työnsä tehokkaammin ja vähentää esimerkiksi sairauspoissaoloista johtuvia kustannuksia. Siksi työolojen parantaminen ei ole kuluerä, vaan järkevää taloudenpitoa.

Hyvinvointialueiden päätöksenteossa on otettava käyttöön laadulliset mittarit, joilla seurataan sekä palveluiden vaikuttavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Näiden tulee olla osa valtuustotason päätöksentekoa, jotta säästöjen vaikutuksia ei tarkastella pelkästään euroina, vaan myös ihmisten arjen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tehdään siis fiksuja ratkaisuja – säästetään siellä, missä se on järkevää, mutta ei palveluiden laadusta tai henkilöstön jaksamisesta tinkien.

Omalääkärimalli käyttöön koko Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on tehtävä päätös omalääkärimallin käyttöönotosta koko alueella. Malli vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja parantaa palveluiden saatavuutta, kun jokaisella asukkaalla on nimetty lääkäri ja hoitotiimi. Tämä vähentää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja erikoissairaanhoidon kuormitusta, mikä on myös kustannustehokasta.

Omalääkärimallissa hoito on jatkuvampaa ja yksilöllisempää. Potilas ei joudu aina selittämään terveydentilaansa uudelleen eri lääkäreille, vaan tuttu lääkäri tuntee tilanteen jo valmiiksi. Tämä parantaa hoidon laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

Mallin onnistuminen vaatii riittävästi resursseja ja henkilöstön työolojen parantamista. Työelämän laadun on oltava keskiössä, jotta lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tämä lisää työssä viihtymistä ja vähentää rekrytointiongelmia.

Päätöksenteossa on katsottava pitkäjänteisesti: omalääkärimalli tuo säästöjä vähentämällä kalliita sairaalajaksoja ja päivystyskäyntejä. Nyt on aika ottaa se käyttöön koko Etelä-Karjalassa, jotta asukkaat saavat sujuvampaa ja laadukkaampaa hoitoa.

Tehdään Etelä-Karjalasta lapsiystävällinen edelläkävijä!

Etelä-Karjalassa syntyvyys on laskussa, mutta tämä ei ole kohtalo, vaan haaste, johon voimme yhdessä tarttua! Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä alueestamme lapsiperheiden unelmapaikka – turvallinen, välittävä ja elinvoimainen.

Monet kunnat ovat jo ryhtyneet konkreettisiin toimiin syntyvyyden ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Esimerkiksi Oulussa ja Liedossa perheille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta tai alennettuja päivähoitomaksuja, mikä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tampereella on panostettu perhekeskuksiin, joissa perheet saavat helposti tukea ja neuvontaa yhdestä paikasta. Voimme ottaa oppia näistä ja muista hyvistä käytännöistä!

Mitä voimme tehdä Etelä-Karjalassa? 1. Perheystävälliset palvelut – Sujuva ja edullinen varhaiskasvatus, joustavat päivähoitomahdollisuudet ja monipuoliset harrastukset lapsille tekevät perhe-elämästä helpompaa. Voimme esimerkiksi tukea perhepäivähoitoa ja kehittää avointa varhaiskasvatusta. 2. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen – Etätyömahdollisuuksien lisääminen, perheystävälliset työajat ja perhevapaiden joustavuus houkuttelevat lapsiperheitä jäämään alueelle tai muuttamaan tänne. 3. Lapsiystävällinen ympäristö – Rakennetaan lisää turvallisia leikkipaikkoja, kehitetään perheiden yhteisiä tapahtumia ja huolehditaan siitä, että kouluissa ja päiväkodeissa on riittävät resurssit lasten hyvinvoinnille. 4. Tuki nuorille ja perheille – Maksuton ehkäisy nuorille, matalan kynnyksen perheneuvolat ja perhevalmennukset auttavat tukemaan vanhemmuutta ja luomaan perheystävällistä ilmapiiriä.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen ei ole vain kuluerä, vaan sijoitus alueemme tulevaisuuteen. Jokainen lapsi on mahdollisuus, ja jokainen perhe ansaitsee tukea ja kannustusta. Jos haluamme, että Etelä-Karjala on elinvoimainen ja vetovoimainen myös tulevaisuudessa, nyt on aika tehdä rohkeita päätöksiä perheiden hyväksi!

Yksinäisyyden sijaan yhteisöllisyyttä – perhehoito ratkaisu ikäihmisten hyvinvointiin

Suomessa elää yhä enemmän ikäihmisiä, joiden päivät kuluvat yksinäisyydessä. Yksinäisyys ei ole vain sosiaalinen haaste, vaan se heikentää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Etelä-Karjalassa viime vuoden lopussa oli 211 vanhusta jonottamassa hoivapaikkaa, eikä jonotilanne ole valtakunnallisesti mairitteleva. Meidän on luotava ratkaisuja, jotka tuovat ikäihmisille turvaa, iloa ja merkityksellisyyttä – ja perhehoito on yksi parhaista keinoista tähän.

Perhehoidossa ikäihminen asuu hoitajan kotona tai saa kodinomaista hoivaa omassa kodissaan. Se tarjoaa aidon yhteisöllisyyden kokemuksen ja mahdollisuuden elää turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Tämä malli ei ole vain inhimillinen, vaan myös taloudellisesti kestävä vaihtoehto laitoshoidolle.

Vaikka perhehoito toimii jo monilla paikkakunnilla, sen hyödyntämistä tulisi laajentaa ja tukea paremmin. Perhehoitajille on taattava riittävä koulutus, tuki ja korvaus arvokkaasta työstään. Lisäksi tiedon perhehoidosta on tavoitettava yhä useammat perheet ja ikäihmiset, jotta heillä on mahdollisuus valita itselleen sopivin hoitomuoto.

Meillä on mahdollisuus rakentaa Suomea, jossa ikäihmisten ei tarvitse pelätä yksinäisyyttä tai hoivavajetta. Kun panostamme perhehoitoon ja muihin yhteisöllisiin hoivamuotoihin, luomme lämpimämmän, inhimillisemmän ja elinvoimaisemman yhteiskunnan meille kaikille – nyt ja tulevaisuudessa.